Tietoliikenneohjelmistojen pääaine

Vinkkejä kandidaatintyön tekijöille

worker


Keräilen tälle sivulle vinkkejä kandidaatintyötä tekeville Tietoliikenneohjelmistojen pääainetta lukeville opiskelijoille. Työ on alussa, ja sisältää varmaan vielä monta keskeneräistä ihmettelyä, koska minun ei pitänyt kirjoittaa enää yhtään ohjetta.

"Viralliset" ja muut ohjeet

Sanastoja ja kielioppaita

Viittaukset ja tiedonhaku

Kirjoitin joskus seminaareja varten tiedonhakuprosessiohjeen (englanniksi), jossa kerrotaan kuinka hakea tietoa ja jäsentää sitä käyttäen apuna TKK:n kirjaston työkaluja.

Osaston yhteisestä päätöksestä yllä olevassa kandityöpohjassa päädyttiin käyttämään nimi-vuosiluku-viittaustyyliä. Se tuntuu aiheuttavan päänvaivaa. Jos seminaarissa ei pakoteta tähän Harvardin viittaustekniikan käyttöön, kelpaa allekirjoittaneelle myös numeroviittaustyyli. Alla esimerkkejä:

RFC-lista bibtex-muodossa: http://www.tm.uka.de/~bless/bibrfcindex.html

Lyhenteistä ja niiden käytöstä

Tietoliikenteessä käytetään paljon lyhenteitä. Kun lyhenne esiintyy ensimmäistä kertaa tekstissä, se pitää selittää, eli kirjoittaa auki, vaikka se olisikin lyhenneluettelossa. Selityksessä olisi hyvä olla sekä suomenkielinen että alkuperäinen englanninkielinen ilmaus. Esimerkiksi

Tämän jälkeen voi käyttää lyhennettä protokollan nimenä, vaikka onhan senkin käytössä ongelmansa: taivutuspäätteet tuottavat ongelmia ja tekstistä voi tulla vaikeaselkoista. Siispä kannattanee välillä toistaa ilmaus (esim. kun asiaan palataan seuraavassa luvussa), miettiä toinen tapa, tai käyttää määritteleviä apusanoja. Esimerkiksi:

Työskentelytavoista

Pidempi versio työskentelytavoista löytyy (englanniksi) diplomityöohjeen puolelta, mutta tässä lyhyt versio.

Kandidaatintyön lukijaksi voit ajatella toisen tietotekniikan kandidaatin, eli henkilön, joka on lukenut tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot, muttei välttämättä samaa pääainetta.

Pi(l)kkujuttuja

Kertaa pilkkusäännöt ja pronominit

Yhdyssanat kirjoitetaan yhteen

Sekalaista

Kun lyhennettä käytetään kuin nimeä, ei tarvi kaksoispistettä sen jälkeen taivuttaessa: esim "FIMiä". Lyhenne saattaa olla myös kirjoitettu kuin nimi: vain eka kirjain isolla "Kela". Jos luetaan lyhenne kirjain kerrallaan, tulee kaksoispiste (EU:ta) , mutta jos haluaa lyhenteen luettavaksi auki, voi kirjoittaa myös (EU:a eli euroopan unionia) SRR-tutka (short range radar) ei selitystä yhdyssanan väliin.

Oikoluku: latex2rtf:llä voi muuntaa työnsä rtf:ksi ja avata sen sitten Wordillä, ja tarkistaa oikeinkirjoituksen oikoluvun avulla. TeXShopin pitäisi tukea käyttöjärjestelmän oikolukua.

Kiitokset

Kiitokset Ursula Koivikolle pohdinnoista ja sanastoista, Inkeri Lehtimajalle suomenkielen neuvoista, ja Timo Kiravuollelyhenne-esimerkkien pohdinnasta.


Sanna Suoranta, 3.9.2009