T-110.4100 tentti 14.12.2010
1.
a) yleislähetys: kaikille verkossa
ryhmälähetys: ryhmään kuuluville/siihen liittyneille
b) monilähetyksen reitityksen periaatteita:
tieto-ohjattu: lähetetään kaikille (verkoille) kunnes tulee tieto, ettei tarvi
tarveohjattu: lähetetään vain (verkoille), jos on ilmoitettu tarve vastaanottaa
c) reititys sisäverkossa
linkkitila: koko verkon rakenne tiedossa, djikstran algoritmilla lyhin polku
linkkitila: vain naapurit ja etäisyydet tiedossa, bellman-ford algoritmi
2.
a) ei esim tunnisteta reitittimiä, tiedon lähdettä jne; hyväksytään vain naapuriverkon
reitittimeltä, tunnistetaan reitittimet
b) juurinimipalvelin huolehtii maa- ja aihekohtaisista nimistä, puumaisesti jaettu
hierarkia, jossa lopulta yksittäisten koneiden/palveluiden nimet (esim www.aalto.fi);
jako master- ja slave-nimipalvelimiin, joista ekat huolehtivat ja loput varalla
3.
a) IPv4 IPv6
protokolla ARP ICMPv6
lähetys yleis- ryhmä-
reititin? ei eroa lisätietoja reitittimestä ja verkosta pyynnöstä/säännöllisesti
b) dual stack ja protokollan muutosalgoritmi
4.
kuljetuskerroksen protokollista kurssilla on käsitelty TCP ja UDP
ominaisuudet: luotettava, yhteydellinen - miten kummankin kohdalla?
käyttöominaisuudet, esim nopeus, luotettavuus (kaikki paketit oleellisia?),
viiveet ja viiveen vaihtelut - riippuu sovelluksesta
esim aina ei udp riitä, sillä joskus tarvitaan yhteys, mutta ei luotettavuutta jne
5.
a) palvelin ei voi toimia NATin takana, koska ulkopuolelta ei saa siihen yhteyttä.
NATin takana olevat koneet saattavat käyttää yhtä ja samaa osoitetta
b) NATin takana olevalle koneelle julkinen osoite:
STUN: palvelin julkisessa verkossa, kertoo NATin takana oleville koneille niiden
ulospäin näkyvän osoitteen
TURN: STUNin lisäksi relay-palvelin
6.
a) yhteydellä on kaksi päätepistettä tunnisteeksi, uusi prosessi kullekin asiakkaalle
b) pitäs olla helppo tehtävä..
c) mukaan alusta alkaen; älä luota palvelimeen, verkkoon tai asiakkaaseen, vaan
tarkista kaikki
7.
a) resurssit tarvittaessa käytössä nopeasti, jaettu, pieni hallinto
b) hyvät: yksinkertainen arkkitehtuuri, CPUn käyttöaste korkea, skaalautuva,
kuormantasaus... huonoa: turvallisuus ja yksityisyys, yhteistyö, sitouttava
c) optimoimalla protokollia (yksittäin ja yhdessä) siten, että joulella saa
mahdollisimman monta bittiä siirrettyä
8.
huom: perustelut valinoille lähtien ympäristöstä. Esim. "toimii
www-selaimen päällä, koska yhdistetään Noppaan, jotta palvelu olisi
samassa paikassa kuin muukin kurssitieto". kannattottoja, esim. miksi
käyttäjän pitää rekisteröityä ja miksi ei? mitä seurauksia
valinnoilla on?