1)a)
JPEG		DCT(häviö)		1992 esitelty, 1996 standardiksi
JPEG2000	wavelet(häviö)		2000
PNG		DEFLATE	(häviötön)	1996 esitelty, 	2003 
standardiksi
GIF		LZW(häviötön)		1987

Jokaisesta kohdasta 0,5p ja vuosissa hyväksytään kumpi tahansa 
mainituista vuoden marginaalilla, koska jotkin standardoinnit on tehty 
jännästi vuodenvaihteen yli.


b) Noh, tehokkuus noussut --> myöhemmin esitellyt vaativampia koska 
laskeminen halvempaa. Perustellusti myös toisin päin. 

c) Kuvan monimutkaisuus. Piirretyssä kuvassa on todennäköisesti vähemmän
vivahteita ja yksityiskohtia kuin valokuvassa (1p). Toinen 
vaihtoehtoinen selitys voi olla siinä, että häviölliset pakkaukset eivät 
pakkaa nätisti piirroskuvien suuria kontrastieroja (viiva, ei viivaa) 
vaan rajat voivat sumentua..

Assistentti ei ainakaan tahtoisi että hänen lääkärinsä tekee päätöksiä
esimerkiksi JPEG standardilla pakatun röntgen-kuvan perusteella koska
hoidettavissa olevat (ei-kuolettavat) vaivat yleensä näkyvät hyvin
pieninä sävyeroina normaaliin kuvaan nähden. Vastaavanlaisesta tai
muuten hyvästä päättelystä (1p).

(Sivuhuomautus: Röntgenkuvia otetaan nykyään digitaalisena, mutta 
niiden häviötön koko on niin massiivinen, että kuvien tallennus ja 
saaminen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan on suuri tietotekninen haaste 
terveysalalla.)

2) a) Optimoimalla pakkausta siten, että ei-havaittava tieto jätetään
pois (2p). MPEG:issä mikä tahansa dct-pohjainen judanssi, äänessä (1p) 
esim. MP3:n DCT tai videopuolen (1p) DCT kvantisoinnilla. Arvostusta 
opiskelijalle, joka mainitsee MPEG:in käsintuunaamat 
kvantisointimatriisit.

b) ihan mitä tahansa hyvin perusteltuna

c) Alieneilla erilainen kuuloaisti (todennäköisesti) --> analogia
parempi kuin ihmiskorvalle optimoitu digitoitu. Perustelut painavat taas
paljon ja hyvin perusteltu vastaus digitaalisen puolestakin voi tuottaa 
täydet (2p). 

3)

a) Wiimote mittaa ainakin napinpainalluksia (*), 
kolmiulotteista kiihtyvyyttä (*), sekä IR-sensorin avulla tiedon 
suunnasta johon Wiimoten kärki osoittaa (*).

Palautteena Wiimote antaa tärinää (+) ja ääntä(+).

Jaossa 2 pistettä inputista(*) ja 1 outputista(+).

b) Sovelluksen esittely (1p) ja perustelu wiimoten sopivuudesta (1p)

Luonnollisena esimerkkinä tulisi mieleen suuren, moninivelisen
teollisuus"käden" operointi. Kiihtyvyysanturit eri suuntiin sekä tarkka
tieto suunnasta mahdollistavat erittäin intuitiivisen tavan liikuttaa
jotain käden tapaan kaksinivelistä laitetta. Napit ovat omiaan
kontrolloimaan ennaltamäärättyjä monimutkaisempia tehtäviä (nyrkin
avaaminen ja sulkeminen).

c) Mistä tahansa vähänkään järkevästä laajennuksesta (1p). Mikäli se on 
selitetty auki ja hyvin perusteltu (1p).