T-110.1100 Tehtävä 1 1. Komponenttien ja liittimien tunnistus Kuvista piti tunnistaa komponentteja ja liittimiä. Tietyt komponentit piti mainita, jotta sai täydet pisteet. Kaikkia komponentteja ei tarvinnut tunnistaa. Wikipedian artikkeli Computer Hardware (http://en.wikipedia.org/wiki/Computer_hardware) riittää käytännössä tehtävän ratkaisemiseen. Pelkkä komponenttien luetteleminen ei tuonut täysiä pisteitä. Jostain piti näkyä, että komponentit oli löydetty kuvasta. Liittimistä piti joka kohdassa pitää olla maininta käyttötarkoituksesta, kuten tehtävänannossa pyydettiin. 2. ADSL-yhteyden jakaminen Tarvittavia toimintoja olivat ainakin ADSL-modeemi, reititin ja langaton verkko. Muita mahdollisesti huomioitavia ovat esimerkiksi verkkokortit ja palomuuri. Kaksi eri kokonaisuutta saa yhdistämällä erilaisia yksittäisia laitteita tai laitekokonaisuuksia, tai yksinkertaisesti vertaamalla täysin langatonta ja osin langallista ratkaisua. 3. Bitti piuhassa a) Kolme siirtomediaa Esimerkiksi ilma, kupari, kuitu (muitakin ehdotuksia näkyi). Yksi piste per media. Kaistanleveys, hintaluokka, edut ja ongelmat piti käsitellä. Esimerkiksi mainituista ilman (= radioaaltojen) etu on halpa ja helppo infrastruktuuri (ei tarvi vetää kaapeleita), haitta kaistan rajallisuus (jaettu media). Kuparikaapeleita on käytetty kauan, joten ne ovat usein valmiina (= halpaa ja helppoa). Päätelaitteet ovat halpoja. Valokaapeli on halpaa, mutta asennus maksaa. Ei ole altis sähköisille häiriöille eikä aiheuta niitä. Päätelaitteet ovat kalliita. b) Signaali 1000BASE-T käyttää neljää kaapeliparia, eli koko CAT-5 kaapelin. PAM-5- ja trellis-koodauksilla kahdeksan bittiä lähtetetään kerralla koodattuna 12 bittiin (4*3). Siirtoon käytetään viittä eri jännitetasoa. Kolmen bitin sarjat koodataan monimutkaisesti. Netissä on runsaasti tarkempaa tietoa sitä kaipaavalle. 1000BASE-T-koodauksen hallinta ei ole tarpeen tentissä tai välikokeessa. 4. DHCP a) Yleislähetys Ethernet tasolla yleislähetysosoite on pelkkiä ykkösiä. Osoite kirjoitetaan heksadesimaalina FF:FF:FF:FF:FF:FF. Myös IP:ssa yleislähetysosoite on ykkösiä. Yleisesti voidaan käyttää lähiverkon yleislähetystä jollon kaikki bitit ovat ykkösiä tai aliverkon yleislähetystä jolloin verkko-osan jälkeiset bitit ovat ykkösiä. DHCP:tä käytettäessä ei vielä tiedetä aliverkkoa joten aliverkon yleislähetystä ei voida käyttää. Yleislähetystä tarvitaan, kun ei vielä tiedetä omaa eikä DHCP-palvelimen osoitetta. Tämä on yleensä tilanne esimerkiksi konetta käynnistettäessä. b) ipconfig IP-osoitteet (eli seitsemän riviä kohdasta IP address eteenpäin) tulevat todennäköisesti DHCP:ltä. IP-osoite ja subnet mask riippuvat toisistaan ja ovat tarpeen verkon toiminnalle, joten oletettavasti ainakin ne ovat DHCP:ltä. Myös Default Gateway riippuu läppärin sijainnista, joten sekin tullee DHCP:ltä. DHCP-palvelimen osoite selviää palvelimen vastauksesta. DNS-serverit voisivat olla kiinteästi määrätyt, mutta niiden osoitteiden perusteella (ensimmäinen on samassa verkossa kuin läppäri) voi olla melko varma, että nekin on saatu DHCP:ltä. WINS-palvelin voidaan myös ilmoittaa DHCP:llä, joten todennäköisesti senkin osoite on saatu sieltä. Lease-tiedot ovat luonnollisestikin DHCP:ltä. Muut DNS-tiedot (tml.hut.fi) voivat myös tulla DHCP:ltä.